Laivanvarustajia ja merenkäyntiä

Uudet tuulet puhaltavat

1800-luvun lopulla purjelaivakauden päättyessä ja höyrylaivojen yleistyessä myös raahelainen laivanvarustus hiipui. 1900-luvun alussa laivaliikenne jatkui lähinnä kaupungin lounaispuolelle Lapaluotoon perustettujen sahojen puutavarakuljetuksina, mutta raahelaisomisteisia aluksia ei enää juurikaan liikennöinyt.

Laivaliikenne, tosin muilla kuin raahelaisten omistamilla laivoilla, lähti uudelleen kasvuun 1960-luvun alussa, kun Rautaruukin terästehdas satamineen perustettiin. 1980-luvulla myös kaupungin satamaa alettiin kehittää. Nykyään Raahen satamassa käy vuosittain noin 600 laivaa ja Raahesta on säännöllisiä reittikuljetuksia useisiin euorooppalaisiin satamiin.

Kuuteista kreijareihin

1500-luvulla salolaisten alukset olivat pääasiassa kaksimastoisia kuutteja  ja oletettavasti niitä myös rakennettiin Salon sataman lähettyvillä muualta hankittujen alusten lisäksi. Kuutti oli yleisnimitys erilaisille talonpoikaisaluksille. Kuutit olivat limisaumaisia eli laivan sivulaudat oli naulattu osittain edellisen päälle.

Raahelainen laivojen rakentaminen alkoi kaupungin perustamisen jälkeen Pitkänkarin saarella, mutta jo 1600-luvun lopulla laivaveistämöt sijaitsivat ns. Rikhardin rannassa kaupungin länsilaidalla. Nykyään tuo alue on Pakkahuoneen museon pohjoispuolella Cortenkadun ja Saaristokadun välillä sijaitseva puistoalue. Veistämöt pysyivät niillä sijoillaan aina 1800-luvun alkuun asti. 1600- ja 1700-luvuilla rakennettiin erityisesti pohjalaistyyppisiä kolmimastoisia kreijareita ja niitä valmistettiin paitsi kaupungin omille porvareille, myös muualle myytäviksi. Kreijarit olivat tasasaumaisia eli sivulaudat naulattiin vierekkäin ja saumat tilkittiin.

Purjelaivojen kulta-aika

1820-luvulta lähtien laivaveistämöt eli varvit (ruotsiksi varv, telakka) siirrettiin maankohoamisen myötä mataloituneiden vesien vuoksi Lapaluodon tien varteen nykyisen Varvin kaupunginosan ranta-alueelle. Parhaimmillaan alueella sijaitsi viiden varustamon laivaveistämöt.

Krimin sodan melskeessä  englantilaiset sotilaat nousivat maihin laivavarveille vuonna 1854 ja sytyttivät tuleen kaikki rakenteilla olleet laivat sekä terva-, piki- ja puutavaravarastot aiheuttaen valtavat tuhot. Sodasta kuitenkin selviydyttiin ja pian laivoja päästiin jälleen rakentamaan.  

Raahessa rakennettiin enimmäkseen parkkeja ja prikejä. Parkki on muunnos fregatista. Se on kolmimastoinen, kuten fregattikin, mutta purjeita on vähemmän, joten miehistöäkin tarvitaan vähemmän kuin fregatissa. Priki puolestaan on yhtä suuri laiva kuin parkkikin, mutta siinä on vain kaksi mastoa. Vuosina 1800 – 1876 Raahessa rakennettiin 149 erikokoista purjelaivaa. Suurin niistä oli vuonna 1875 valmistunut fregatti Johan Fellman. Pitkän tauon jälkeen tehtiin vielä vuosina 1917 – 1921 kolme laivaa.

Purjelaivatyyppejä, taulu Raahen Pakkahuoneen museossa

Purjelaivatyyppejä, taulu Raahen Pakkahuoneen museossa.

Lisätietoa:

Lyyäänkö laiva?

Fregatti Johan Fellman

Ruonan sotakorvauslaivat

Raahessa toimi vuosina 1918-1952 konepaja, valimo ja laivatelakka Ruona Oy. Aluksi sen tuotteita olivat mm. maidonkuljetuskannut, öljy- ja puutarhakannut sekä varasto- ja työntökärryt, myöhemmin valmistettiin myös höyrykattiloita ja erilaisia säiliöitä sekä laivoja. Toisen maailmansodan jälkeen yhtiö siirtyi pääasiassa raskaan teollisuuden ja laivanrakennuksen alalle ja suurin osa Ruonan tuotannosta oli Neuvostoliitolle tehtyjä sotakorvauslaivoja.

Maa nousi ja satama siirtyi

Viimeisimmän jääkauden muistona maa kohoaa Perämeren rannalla edelleen. Vauhti on nykyisin hidastunut, mutta Raahen (Salon) kaupungin perustamisen aikoihin 1649 nousua oli lähes 1 cm vuodessa. Maankohoamisen seurauksena rantavedet mataloituvat ja sataman paikkaa on vuosisatojen aikana siirretty useaan otteeseen.

Nykyinen Pikkulahti oli kaupungin ensimmäinen satama-alue. Pikkuhiljaa laivat jouduttiin kuitenkin ankkuroimaan kauemmaksi ja miehistö ja lasti soudettiin veneillä kaupungin rantaan nykyisen Pakkahuoneen museon tietämille.

Lapaluoto

Vuonna 1900 vihittiin käyttöön Lapaluodon satama. Puutavarakuljetukset olivat sataman tärkeintä työsarkaa. Sotavuosien jälkeen Lapaluodon satamassa oli hiljaisempaa, kunnes 1960-luvun alussa Rautaruukin terästehdas rakensi omaan käyttöönsä satama-altaan Lapaluodon satama-altaan yhteyteen. 1980-luvulla myös Raahen kaupunki alkoi kehittää Lapaluodon sataman toimintaa. Nykyisin Raahen satama käsittää Raahen kaupungin ja SSAB:n (entinen Rautaruukki) satamat. Satamaan johtavan meriväylän kulkusyvyys on 10,0 metriä ja satama-altaan kulkusyvyys 8,0 ja 10,0 metriä. Satamaan liikennöidään ympärivuotisesti.

Nahkiaisen majakka Raahen edustalla valmistui vuonna 1957 ja Raahen majakka vuonna 1965.

Lue lisää: Pooki flakkaa

Lähteitä:

Sovelius-Sovio, Eero, Ahto Aalloilla Ajavi. Raahen museon julkaisuja 9.

Toivanen, Pekka & Forss, Aulis, Raahen tienoon historia I. Jyväskylä 1990.

ELKAn asiakirja Ruona Oy:n konkurssista

Raahen kaupunki, Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaavan muutos ja laajennus

Raahen sataman verkkosivut

Kirjastovirman verkkosivut

Raahen museon verkkosivut